Yhteistoiminta- eli YT-neuvottelut

Työntekijöillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa heidän työtään, työolojaan ja asemaansa sekä työllistymistään koskeviin työnantajan päätöksiin. Näitä asioita käsitellään työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä, jota säännellään yhteistoimintalailla.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, ja työmenetelmissä sekä siirrot tehtävästä toiseen, olennaiset laitehankinnat, yrityksen tai sen osan lopettaminen, yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet, henkilöstösuunnitelma sekä koulutustavoitteet.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Laissa määritellään henkilöstöryhmät ja niiden edustajat. Tällaisina henkilöstön edustajina toimivat yleensä työehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut. Muita henkilöstön edustajia ovat mm. työsuojeluvaltuutetut sekä johtoryhmien ja yt-ryhmien jäsenet.

Henkilöstön edustajien eli HEDien tehtävänä on perinteisesti ollut pitää huolta työntekijöiden palkkaukseen, työaikoihin, työpaikkojen säilymiseen ja työsuhdeturvaan liittyvistä kysymyksistä. Tänä päivänä henkilöstön edustajat ovat yhä enemmän myös työyhteisöjen laaja-alaisia kehittäjiä yhdessä työpaikan johdon kanssa.

Yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluilla. Niiden perustana on henkilöstölle oikea-aikaisesti annetut ja riittävät tiedot, jotka koskevat sekä nykytilaa että suunnitelmia. Onnistunut yhteistoiminta edellyttää, että HEDeillä on hyvät toimintamahdollisuudet ja riittävästi osaamista.

Laki korostaa yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Sen tarkoitus on myös edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita. Laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin. Kunnilla, seurakunnilla ja valtiolla on oma YT-neuvotteluja ohjaava lakinsa.