Ammatillisen järjestäytymisen merkitys

Ammattiliiton neuvotteluoikeus suhteessa työ- tai virkaehtosopimukseen perustuu siihen, että liitto edustaa alan työntekijöitä riittävissä määrin. Mikäli työntekijät eivät järjestäydy toimialansa ammattiliittoon, saattaa pahimmassa tapauksessa käydä niin, että ammattiliitto menettää oikeutensa edustaa kyseistä työntekijäkuntaa, jolloin menetetään myös neuvotteluoikeus työehto- ja muissa sopimuksissa.

Ammattiliittojen vahvuus on joukkovoimassa: tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden edustajalla on paljon suurempi vaikutus kun yksittäisellä työntekijällä työehdoista neuvotellessa. Ammattiliittojen vastatessa työehtoneuvotteluista voidaan taata se, että kaikki työntekijät saavat vähintään tietyn tason mukaiset edut tasa-arvoisesti. Jos jokainen työntekijä yksin alkaisi neuvotella työehdoistaan, olisi lopputulos helposti monenkirjava ja epätasa-arvoinen.

Työehtosopimusten ollessa alakohtaisia, on kannattavinta liittyä siihen ammattiliittoon, joka on neuvotellut työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen. Tällöin voi varmistua siitä, että liitto ajaa juuri sinun etujasi, ja tuntee sinun alasi työehdot. On myös huomattavaa, että mahdollisissa ristiriitatilanteissa ainoastaan sopimuksesta neuvotellut ammattiliitto voi viedä riidan työtuomioistuimen käsittelyyn. Muussa tapauksessa asia täytyy ratkaista käräjäoikeuden kautta, mikä on prosessina työtuomioistuinta pidempi. Työehtosopimuksesta neuvotelleet ammattiliitot on lueteltu työehtosopimuksen alussa.

Tulee myös muistaa, että saavutetut edut (kuten 8 tunnin työpäivä, palkallinen vuosiloma, arkipyhävapaat, jne.) vaativat myös ylläpitoa: niiden olemassaoloa täytyy jatkuvasti puolustaa. Ja kuka muu sen tekisi, elleivät ammattiliitot?