blank

Get Adobe Flash player

Hae sivustolta

Työharjoittelu ja työssäoppiminen

Työharjoittelu ja työssäoppiminen tarkoittavat opintoihin sisältyviä pakollisia opintojaksoja, joiden aikana opiskelija perehtyy käytännön työelämään opiskelemallaan alalla. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tätä kutsutaan työharjoitteluksi, ammatillisella toisella asteella työssäoppimiseksi.

Työharjoittelu

Ammattikorkeakouluopintojen yhtenä osana on harjoittelu, ja se sisältyy kaikille koulutusaloille ja kaikkiin tutkintoihin. Harjoittelun laajuus on koulutusohjelmasta riippuen 30-120 opintopistettä (20-80 työviikkoa). Yliopistotutkintoihin harjoittelu voi sisältyä joko pakollisena tai valinnaisena. Pakollista harjoittelu on esimerkiksi psykologian, farmasian ja lääketieteellisten alojen koulutuksessa. Harjoittelun laajuus vaihtelee tutkinnoittain, mutta keskimäärin sen pituus on kolme kuukautta.

Harjoittelun sisällöt, tavoitteet, laajuus yms. yksityiskohdat on määritelty koulutusohjelmittain, joten tässä on kerrottu harjoittelukäytännöistä vain yleisellä tasolla. Tutustumalla oman tutkintosi opetussuunnitelmaan, saat tietoa omasta harjoittelustasi ja sen vaatimuksista. Käytännöt vaihtelevat myös ammattikorkeakouluittain / yliopistoittain.

Työharjoittelun aikana opiskelija perehtyy ohjatusti oman ammattialansa käytännön työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa teoriassa oppimiaan asioita käytäntöön sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Harjoittelu valmentaa opiskelijaa tuleviin työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.

Harjoittelu suoritetaan koulutusohjelman määrittelemänä ajankohtana joko osissa tai yhtäjaksoisesti. Harjoitteluksi voidaan lukea myös opiskelijan aikaisempaa työkokemusta oppilaitoksen hyväksilukuperiaatteiden mukaisesti. Harjoittelun voi suorittaa joko kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä tai muussa soveltuvassa organisaatiossa kuten erilaisissa yhdistyksissä tai järjestöissä. Myös yrittäjänä työskentely sekä taiteellinen työ voivat soveltua harjoitteluksi, mikäli harjoittelun muut ehdot täyttyvät.

Ammattikorkeakoulussa suoritettava harjoittelu on aina ohjattua. Opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja sekä harjoittelupaikassa että ammattikorkeakoulussa. Harjoittelijaa ei saa käyttää yrityksen vakituisen henkilökunnan korvaajana, eikä harjoittelijalla saa olla vaikutusta muun henkilökunnan työsuhteisiin.

Työharjoittelusta on suositeltavaa tehdä kirjallinen harjoittelusopimus työnantajan ja opiskelijan kesken. Siinä sovitaan tarkemmin harjoittelun yksityiskohdista, kuten sen ajanjaksosta, työajasta, sekä suoritettavista työtehtävistä.

Mikäli työharjoittelu tehdään työsuhteessa, tulee lisäksi tehdä työsopimus. Tällöin tulevat noudatettavaksi normaalit työsuhteen ehdot, ja esimerkiksi palkkaa tulee maksaa työehtosopimuksen mukaan.

Opiskelija on työharjoittelun aikana oikeutettu opintososiaalisiin etuihin samalla tavalla kuin ”normaalin” opiskelunkin aikana. Mikäli työharjoittelusta maksetaan palkkaa yli 660 euroa kuukaudessa, opiskelija menettää oikeuden opintorahaan kyseisiltä kuukausilta (asumislisä ja opintolainan valtiontakaus ovat kuitenkin mahdollisia).

Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on osa ammatillista toisen asteen perustutkintoa. Oppiminen tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella työpaikalla, aidossa työympäristössä. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (noin puoli vuotta) työssäoppimista.

Työssäoppimisen tarkoituksena on siis antaa ammattiin valmistuvalle opiskelijalle käytännön kokemusta alan työtehtävistä jo opiskeluaikana, sekä lisätä opiskelijan tietoa työmarkkinoista ja työelämän pelisäännöistä. Lisäksi työssäoppimisen tarkoituksena on edistää nuorten työllistymistä ja työmarkkinoille siirtymistä. Opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty koulutusohjelmakohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Sitä ohjaavat osaltaan myös työmarkkinakeskusjärjestöjen suositukset sekä alakohtaiset työehtosopimukset, joissa voi olla erillisiä huomioita harjoittelijoita koskien.

Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja työnantajan kesken. Sopimuksessa sovitaan muun muassa työssäoppimisjakson tavoitteista, keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajanjaksosta. Lisäksi sopimuksessa määritellään eri osapuolten (opiskelija, työpaikka, oppilaitos) tehtävät.

Työssäoppiminen järjestetään pääsääntöisesti ilman työsuhdetta. Jos työsopimus kuitenkin solmitaan, tulee siinä noudattaa kaikkia työsuhteeseen liittyviä määräyksiä ja työstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työssäoppija ei saa korvata työpaikan henkilöstöä, eikä työssäoppijan ottamisella vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.

Opiskelija on työssäoppimisjaksojen aikana oikeutettu opintososiaalisiin etuihin samalla tavalla kuin ”normaalin” opiskelunkin aikana. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, ei oikeutta näihin etuihin kuitenkaan ole.

Lisätietoja työssäoppimisesta löytyy esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämästä TONET työssäoppimisen tietopalvelusta.