Työmarkkinajärjestöillä tarkoitetaan ammattiliittoja, työnantajaliittoja sekä keskusjärjestöjä.
Ammattiliitto on palkansaajien yhteenliittymä, jonka avulla pyritään parantamaan työssäolon ehtoja. Ammattiliitot neuvottelevat alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa.
Suomessa on ammattiliittoja kaikkiaan noin 80, joissa on yhteensä jäseniä yli 2 miljoonaa. Järjestäytymisaste Suomessa on noin 75 prosenttia, mikä on maailmanlaajuisesti verrattuna erittäin suuri, sillä esimerkiksi EU-maissa järjestäytymisaste on keskimäärin 22-25 prosenttia.
Työnantajaliitolla tarkoitetaan työnantajien yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa sekä tehostaa jäsenliittojen ja –yritysten palveluita.
Keskusjärjestö taas tarkoittaa järjestöjen yhteenliittymää, kattojärjestöä. Kolmikantaisessa työskentelyssä palkansaajien ja työnantajien edustajina toimivat nimenomaan keskusjärjestöt.
Palkansaajien keskusjärjestöt
STTK:ssa on 20 jäsenliittoa, joissa on yhteensä noin 640 000 jäsentä. STTK on Suomen suurin toimihenkilöiden keskusjärjestö.
STTK:laiset ammattiliitot kokoavat yhteen koulutettuja asiantuntijoita ja ammattilaisia eli toimihenkilöitä, jotka työskentelevät esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja palvelualoilla sekä kuntien, valtion ja seurakuntien palveluksessa.
Toimihenkilöt ovat se joukko, joka pyörittää suomalaista yhteiskuntaa: sairaanhoitajia, lähihoitajia, insinöörejä, toimistosihteereitä, pankkitoimihenkilöitä, it-konsultteja, poliiseja, palomiehiä, merkonomeja jne.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 
on suurin keskusjärjestö yli miljoonalla jäsenellään, jotka ovat järjestäytyneet 22 SAK:laiseen ammattiliittoon. SAK:n jäsenliitot edustavat kuljetusalaa, teollisuutta, julkista sektoria sekä yksityistä palvelualaa.
Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa on 34 jäsenliittoa, joissa on yhteensä noin 540 000 jäsentä. Akavalaiset ovat korkeasti (akateemisesti) koulutettuja alansa osaajia, jotka työskentelevät erilaisissa esimies-, asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaiset toimivat kuntien, valtion ja kirkon palveluksessa sekä yksityisellä sektorilla.
Työnantajien keskusjärjestöt
Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sen tavoitteena on luoda suomalaiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. EK:ssa on 35 jäsenliittoa, joissa on yhteensä 16 000 jäsenyritystä ja niissä noin 950 000 työntekijää.
Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) on kunta-alan työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa tulopoliittisissa neuvotteluissa sekä neuvottelee ja sopii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat, joita on yhteensä noin 424 000.
Kirkon sopimusvaltuuskunta KiSV solmii työnantajan edustajana virka- ja työehtosopimukset evankelis-luterilaisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien puolesta ja edustaa kirkkoa työmarkkinaosapuolena. Seurakuntia on reilu 500, ja ne työllistävät yhteensä yli 20 000 henkilöä.
Valtion työmarkkinalaitoksena (VTML) toimiva valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on valtion työnantaja- ja henkilöstöjohtamisen keskusyksikkö. VTML edustaa valtiotyönantajaa tulopoliittisissa neuvotteluissa ja niiden valmisteluissa, solmii valtion keskustason virka- ja työehtosopimukset sekä tukee ja ohjaa virastojen sopimus- ja muuta työnantajatoimintaa. Valtion palveluksessa on noin 120 000 työntekijää.