Ammatillinen identiteetti rakennetaan moninaisena ja jatkuvasti muotoutuvana prosessina, johon määräaikainen työsuhde vaikuttaa monella tavalla. Määräaikaista työntekijää ei aina oteta työyhteisön täysjäseneksi, eikä hän aina saa suoraa palautetta työstään eikä silloin voi kehittyä ammattilaisena palautteen avulla.
Määräaikaisen työntekijän taidot ja virheet saatetaan ohittaa. Työntekijän asema työyhteisön reunalla vaikuttaa ammatti-identiteettiin ja ammattiin sitoutumiseen myös siksi, että hänen mahdollisuutensa osallistua pitkäkestoisiin koulutuksiin ja työyhteisön kehittämiseen ovat heikommat. Samalla kärsii sitoutuminen työnantajaan, työyhteisöön ja ammattiliittoon. Omaa ammatillista identiteettiäsi voit hahmottaa pohtimalla kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani. Tämä ohjaa myös työssä oppimista.
Määräaikaisuus vaikuttaa ammatillisen identifikaation prosesseihin etenkin, koska se voi rajoittaa tulevaisuuden näkymää. Tätä tulevaisuuden odotetta määrittää toivo tai pelko tulevasta. Lisäksi siihen vaikuttaa koko yhteiskunnallinen tilanne: taloudellisen taantuman ja kasvavan työttömyyden aikana määräaikainen työ tuntuu turvattomammalta, koska epävarmuus uuden työn löytymisestä kasvaa.
Oppimiseen ja ammatilliseen identifikaatioon vaikuttavat voimakkaasti myös yksilön kiinnostukset, asenteet ja uskomukset omista kyvyistään. Jos uskot, että et opi jotain asiaa, et sitä myöskään opi.
Hyvin koulutetut työntekijät odottavat työltään palkintoja koulutuksen hankkimisesta, ammattitaidon kehittymisestä ja hyvistä työsuorituksista. Määräaikainen työ ei aina täytä näitä odotuksia, joten tämän odotusten ja todellisuuden välisen ristiriidan ylittämiseksi on nähtävä ylimääräistä vaivaa. Määräaikaiset työsuhteet voivatkin synnyttää luottamussäröjä, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä yksilön elämässä että yhteiskunnan toiminnassa.
Lue lisää:
Työ ja opiskelu