Palkka
Työstä maksetaan palkkaa, josta sovitaan työ- tai virkasuhteen alussa. Palkka ei saa olla pienempi kuin alan työ- tai virkaehtosopimuksessa on määritelty, mutta se voi olla suurempi.
Palkka voi olla aikapalkkaa eli tunti- tai kuukausipalkka. Palkka voi myös perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytyminen sekä palkanmaksukausi ja -päivämäärä on syytä kirjata työsopimukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan maksetuista henkilökohtaisista lisistä joiden määräytymisestä voi olla määräyksiä myös sovellettavassa palkkausjärjestelmässä. Palkkaa korotetaan työehtosopimusten mukaan, mutta työnantaja voi korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu.
Määräaikaisuus voi olla peruste vaatia korkeampaa palkkaa kuin muulla työyhteisöllä, koska työnantaja siirtää riskin töiden päättymisestä työntekijälle. Palkkaa voidaan alentaa vain työntekijän suostumuksella, ei kuitenkaan alle työehtosopimuksen minimin. Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkkaa ole sovittu, on työntekijälle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka työstä, jota hän on tehnyt.
Puhu palkastasi työpaikalla ja tuttavapiirissäsi ja vertaile omaa palkkaasi alan keskimääräiseen palkkatasoon. Myös ammattiliittosi avulla saat selville, millaista palkkaa voit vaatia: silloinkin, kun työehtosopimusta ei ole, ammattiliitosta voi löytyä palkkasuositus.
Lue lisää: Palkka
Edut
Palkan lisäksi työsuhteeseen voi kuulua muita rahanarvoisia etuja, kuten työpaikkaruokailu, asunto- tai autoetu, virkistysmahdollisuuksia, puhelinetu, kotitietokone, laajennettu työterveyshuolto tai normaalia pidempiä lomia. Niistäkin kannattaa sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Eräistä työ- tai virkasuhde-eduista kuten lounasseteleistä maksetaan veroa. Työsuhteen vähimmäisedut on kirjattu alan työ- tai virkaehtosopimukseen, eikä niitä saa alittaa. Määräaikaisella ja osa-aikaisella työntekijällä on oikeus samoihin sopimuksenvaraisiin etuihin kuin vakituisellakin.
Lue lisää: Muut edut
Lomat
Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomakertymä on 2,5 päivää kuukautta kohti. Täyteen vuosilomaan vaaditaan puolentoista vuoden työsuhde. Tulevaa vuosilomaa ansaitaan 1.4. – 31.3. välisenä aikana. Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.
Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Yhteen lomaviikkoon on perinteisesti kuulunut kuusi lomapäivää (ma–la). Laskentakäytäntöjä tosin uudistetaan parhaillaan.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia paremmista lomakertymistä kuin laki edellyttäisi ja lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Osa-aikaisilla työtekijöillä, jotka työskentelevät vain harvoina päivinä, on halutessaan oikeus saada lomaa vastaavaa vapaata, jonka ajalta maksetaan työssäoloajalta maksetuista palkoista laskettu korvaus.
Lue lisää: Vuosiloma
STTK:n ehdotus vuosilomapankista
Koska määräaikaiset työsuhteet päättyvät usein muulloin kuin kesäloma-aikana, työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan usein rahana (lomakorvaus). Tällöin määräaikaisen työtekijän on vaikeampi järjestää itselleen lomaa. Siksi STTK ja sen ammattiliitot ovat ehdottaneet vuosilomapankin perustamista.
Vuosilomapankin idea on, että pätkätyöläinen voisi kerryttää lomapäiviä esimerkiksi erilliseen rahastoon. Vapaat olisi oikeus käyttää, vaikka työnantaja vaihtuisi. Voit myös ehdottaa työnantajallesi, että työsuhteen voimassaolo kirjataan määräaikaiseen sopimukseen siten, että sopimus päättyy vasta loman jälkeen. Asiaa on selvitetty työ- ja elinkeinoministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.