Valtakunnallisesti työn tekoa ohjataan työlainsäädännöllä ja työ- ja virkaehtosopimuksilla. Laki säätelee mm. työaikaa ja sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Työnantajan direktio-oikeudeksi sanotaan työlain työnantajalle takaamaa oikeutta johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: ellei muuta ole työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovittu työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua korvausta vastaan kuuliaisesti (Työsopimuslaki 3:1§).
Työnantajan direktio-oikeuden puitteissa annettujen määräysten tulee olla lain ja työehtosopimuksen mukaisia asiallisia, johdonmukaisia, objektiivisesti arvioiden kohtuullisia, ja niiden tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantajan täytyy myös huomioida kunkin työntekijän omaan työsopimukseen mahdollisesti kirjatut erityisehdot, fyysiset ja ammatilliset edellytykset suoriutua annettavasta työtehtävästä käyttäessään työnjohto-oikeuttaan. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä, jota hän pitää vaarallisena omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.
Lue lisää: Työnantajan velvollisuudet ja direktiovalta
Työ- ja virkaehtosopimus