Yhteistoimintalakien tarkoitus on kehittää yrityksen toimintaa ja edistää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksissä niihin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Yt -lakia sovelletaan työpaikoilla, joissa on yli 20 työntekijää.
Yt -laki ei koske aatteellisia yhdistyksiä, valtiota, kuntaa ja kirkkoa. Valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla on oma yt -lakinsa. Myös johtajat ovat yt -lain ulkopuolella.
Yhteistoimintalakien osapuolia ovat työnantaja ja henkilöstö, johon kuuluvat myös määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Henkilöstön edustaja pitää saa pyytäessään neljännesvuosittain saada tiedot määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien määristä sekä vuosittain selvitys ulkopuolisen työvoiman ja alihankkijoiden käytöstä. Näin työntekijät voivat saada käsityksen siitä, voiko alihankintana tai vuokratyönä tehtävä työ siirtää yrityksen omille työntekijöille ja miten paljon määräaikaisia työntekijöitä organisaatiossa on, kuinka pitkään he ovat ja missä tehtävissä.
Määräaikaisenkin työntekijän kannalta on tärkeää, että yrityksessä on pakollinen henkilöstösuunnitelma ja että koulutustavoitteet on laadittu huolella ja niissä ennakoidaan alalla tapahtuvia muutoksia. Henkilöstösuunnitelma auttaa määräaikaista työntekijää oman työtulevaisuuden suunnittelussa ja koulutusten hankkimisessa. Henkilöstösuunnitelmassa näkyvät myös erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet.
Kun työnantaja harkitsee sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, hänen tulee ilmoittaa henkilöstölle vuokrattavien työtekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa sekä sopimusten kesto ja ajankohdat.
Lue lisää: Apua ja turvaa työelämässä
Yt- eli yhteistoimintaneuvottelut