Jokaisella työntekijällä on oikeus henkisesti turvalliseen työympäristöön. Joskus tämä ei kuitenkaan toteudu, vaan työpaikalla voi ilmetä työntekijään /-tekijöihin kohdistuvaa kiusaamista. Kiusaaminen voi tapahtua työtovereiden keskinäisissä suhteissa, tai jopa esimies-alaissuhteessa – suuntaan tai toiseen.
Työpaikkakiusaamiselle ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston esimerkkimääritelmä kuuluu seuraavasti:
”Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa mielivaltaista käytöstä, joka kohdistuu työntekijään tai työntekijäryhmään ja muodostaa terveys- ja turvallisuusriskin.”
Kyseisessä määritelmässä ”mielivaltainen käytös” tarkoittaa käytöstä, jota olosuhteet huomioon ottaen voi pitää uhria nöyryyttävänä, alentavana tai uhkaavana. ”Terveys- ja turvallisuusriski” sisältää työntekijän henkiselle ja fyysiselle terveydelle aiheutuvat riskit.
Kiusaamiseen liittyy usein vallan väärin- tai hyväksikäyttöä, niin että kohde/kohteet voivat kokea vaikeuksia itsensä puolustamisessa. Kiusaaminen voi olla joko sanallista tai fyysistä hyökkäämistä, tai molempia. Kiusaaminen voi myös ilmetä hienovaraisemmin esimerkiksi työn aliarvioimisena tai sosiaalisena eristämisenä. Myös väkivalta, fyysinen tai psykologinen, voi sisältyä kiusaamiseen.
Kiusaamisen syyt ja seuraukset
Työpaikkakiusaamisen taustalla on usein jompikumpi seuraavista tekijöistä:
- henkilöiden välille aikaa myöden kehittyvä ristiriita tai
- uhri ei ole mukana ristiriidassa, mutta joutuu sattumalta sen keskelle, jolloin syyllinen kohdistaa aggressionsa häneen; uhrista tulee ”sijaiskärsijä”.
Työpaikkakiusaamisen todennäköisyyttä voi lisätä esimerkiksi kiusaavan käytöksen salliva organisaatiokulttuuri, epävarmat työsuhteet, huonot suhteet työntekijöiden ja johdon välillä, huonot työtovereiden väliset suhteet, työn vaativuus ja työn aiheuttama stressi. Lisäksi kiusaamista voivat lisätä yksilölliset ja tilannetekijät, kuten syrjintä, suvaitsemattomuus, henkilökohtaiset ongelmat ja alkoholin tai huumeiden käyttö.
Työpaikkakiusaamisen seuraukset uhrille voivat olla tuntuvia. Fyysiset ja henkiset terveysoireet ovat tavallisia, esim. masennus, heikentynyt itsetunto, unihäiriöt ja fobiat. Seurauksena voi myös olla sosiaalinen eristäytyminen, perheongelmat ja työssä poissaolosta johtuvat taloudelliset ongelmat. Kyse ei siis missään nimessä ole vähäpätöisestä asiasta.
Eroon työpaikkakiusaamisesta
Työpaikkakiusaamisen estäminen on ratkaisevaa pyrkimyksessä parantaa työelämän laatua. Jos työpaikalla on viitteitä kiusaamisesta, on asiaan tartuttava välittömästi. Vihiä kiusaamisen olemassaolosta voi saada esimerkiksi työntekijöiden kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa, työilmapiirikartoituksen tuloksista, tai vaikkapa asiakkaiden antamasta palautteesta työntekijöiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Myös työyhteisössä syntyvät klikit ja eri leireihin jakaantuvat ryhmät saattavat kertoa ongelmista työyhteisön sisällä.
Oleellista on, että mahdollisiin ongelmiin tartutaan ajoissa. Pitkittyessään normaalit työhön liittyvät ristiriidat saattavat turhaan henkilöityä ja taustojen sijaan aletaan etsiä syyllisiä. Esimiehen tulee puuttua työyhteisön ristiriitoihin viimeistään silloin, kun ne alkavat haitata työn tekemistä tai työtekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.
Kun työntekijä ilmoittaa kokemastaan häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta (kohdistuen joko itseensä tai työtoveriin), tai kun esimies huomaa asian itse, on asian selvittäminen aloitettava nopeasti. Kiusaamisesta ilmoittaneen kanssa on hyvä käydä läpi vähintään se, minkälaista kiusaaminen on ollut, miten tilanne on alkanut ja kenet henkilö kokee kiusaajaksi. Selvittelijä voi tarpeen mukaan olla lähiesimies tai muu ylempi esimies. Tukea voi saada esimerkiksi työterveyshuollosta, henkilöstöhallinnosta tai ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Tekstin lähteinä on käytetty Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tiedotetta Työpaikkakiusaamisesta sekäTyöterveyslaitoksen verkkosivuja.
Sukupuolinen häirintä työpaikalla
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt ovat laatineet työpaikoille yhteiset ohjeet sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun varalta. Työpaikoilla sekä työntekijät että työnantajat tarvitsevat toimintaohjeita ja -välineitä häirintätilanteiden kohtaamiseen. Järjestöt haluavat kiinnittää huomiota siihen, että sukupuolinen häirintä ei kuulu terveeseen työyhteisöön ja siihen on työpaikoilla puututtava.
Ohjeet on julkaistu Hyvä käytös sallittu, häirintä kielletty –esitteessä. Ohjeet ovat vuodelta 2003. Esitteen voi ladata tästä.