Työhyvinvointi edistää työntekijän tuottavuutta ja tuloksellisuutta.
Työhyvinvointi koostuu seuraavista tekijöistä:
- työntekijän terveys
- työntekijän jaksaminen
- työpaikan turvallisuus
- hyvä työn hallinta
- työilmapiiri
- johtaminen.
Työhyvinvointi mm. pienentää sairauspoissolo-, tapaturma- ja työkyvyttömyyskustannuksia, parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä, lisää työyhteisön yhteistä osaamista ja sitä kautta parantaa organisaation innovaatiokykyä.
Työhyvinvointiin tähtäävä toiminta on parhaimmillaan silloin, kun henkilöstöresurssien mitoitus ja työjärjestelyjen suunnittelu on tehty oikein. Työhyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan myös työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko työyhteisön kehittämistä niin, että kaikki toiminta kytkeytyy saumattomasti arkeen työ- tai perhe-elämässä.
Työelämän lainsäädäntö ja sopimukset luovat pohjan hyvälle työlle ja työympäristölle. Lopulliset työhyvinvointiin liittyvät päätökset tehdään kuitenkin työpaikoilla. Hyvän työn ja työympäristön aikaansaaminen edellyttää työyhteisöiltä suunnitelmallista ja jatkuvaa panostusta. Työhyvinvointia työpaikalla edistetään muun muassa työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tyky-toiminta), työterveyshuollon toimilla, työsuojelulla, sekä työtä, työoloja ja osaamista kehittämällä.
Tukea työhyvinvoinnin kehittämiselle saadaan työsuojelun toimintaohjelmasta sekä henkilöstön kehittämis-, tasa-arvo- ja työterveyshuoltosuunnitelmista. Myös työterveyshuolto on keskeinen työhyvinvoinnin edistämisessä, koska se ehkäisee työstä johtuvia terveysvaaroja ja kehittää työoloja.