Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien mukaan. Työssäolokuukausi tarkoittaa sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työtä on tehty vähintään 14 vuorokautta tai 35 työtuntia. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolopäivien veroisena pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esim. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), tai lomauttamisen takia (enintään kuitenkin 30 työpäivää kerralla). Tarkemmat tiedot työssäoloon verrattavista esteistä on kerrottu vuosilomalain 2 luvun 7§:ssä.
Vuosiloman ansainta ja loman antaminen
Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestoisessa työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, ja yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukautta kohti. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmista vuosiloman kertymismääristä.
Tulevaa vuosilomaa ansaitaan 1.4 – 31.3 välisenä ajanjaksona, jota kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneestä lomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle eli 2. toukokuuta – 30. syyskuuta väliselle ajalle. Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Kesä- ja talviloma tulee pääsääntöisesti antaa yhdenjaksoisena. Yhteen lomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää (ma–la).
Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin vuosilomalain sallimissa rajoissa.
Työnantajan on selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on myös varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on otettava työntekijöiden toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon, ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei se ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.
Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (lomakorvaus).
Vuosilomapalkka
Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä, ja ne luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahana. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa normaalisti noudatettavana palkanmaksupäivänä.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta.
Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (lomakorvaus).
Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös silloin, jos tiedetään että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän vuorokautta, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Edellä mainitusta syystä siirretty kesäloma on annettava lomakaudella (2.5-30.9) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Ellei se ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ei ole sitenkään mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan työntekijälle rahana (lomakorvaus).
Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Työntekijällä on myös oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia (tai jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia) hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta, lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain/sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä.