Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työtekijä voi työsuhteen sijaan tehdä työtä virkasuhteessa. Virka- ja työsuhteiden välinen ero on viime vuosina kaventunut, mutta niissä on silti yhä joitain eroavaisuuksia. Virkasuhteiden sääntelyyn on olemassa omat lakinsa: valtion virkasuhteita säätelee Valtion virkamieslaki ja virkamiesasetus, kunnan virkasuhteita säätele Laki kunnallisesta viranhaltijasta. Virkasuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksessa.
Virkamiehen kelpoisuusehdot
Virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään muodollista kelpoisuutta ja sopivuutta. Kelpoisuus tarkoittaa yleensä 18 vuoden ikää, tarvittavaa kielitaitoa, tarvittavia tutkintoja sekä käytännön kokemusta alalta. Virkaan sopivuudella tarkoitetaan hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi terveydentilaa, rikosrekisteriä, taloudellisia sidonnaisuuksia, luottotietoja ja soveltuvuustestin tuloksia.
Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Virkamiehellä on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin muillakin henkilöillä. Oikeuksia voidaan rajoittaa lailla vain siinä määrin, kuin se on tarpeen virkatehtävien hoidon varmistamiseksi.
Virkasuhteeseen sisältyy myös oikeus julkisen vallan käyttöön, esimerkiksi poliisien toimialaan kuuluva esitutkinta ja kiinniotto sekä verohallinnon toteuttama verotus.
Virkamiehen tärkein velvollisuus on virkatehtävien asianmukainen ja tehokas suorittaminen. Velvollisuuksiin liittyy myös vaitiolovelvollisuus, työssä saatujen tietojen hyväksikäyttökielto sekä velvollisuus noudattaa annettuja työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehen tulee lisäksi osallistua viran hoidon kannalta tarpeellisiin terveystarkistuksiin.
Virkamiehen tulee käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla eikä hän saa vaatia tai ottaa vastaan lahjuksia tai muita etuja, jotka voisi heikentää hänen luottamustaan.
Virkavastuu
Mikäli virkamies toimii virkavelvollisuuksiaan vastaan tai laiminlyö niitä, voidaan hänelle antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkominen tai laiminlyönti on törkeää, voidaan virkasuhde purkaa heti. Virkavelvollisuuksien rikkominen voi myös johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen (esimerkiksi sakkoihin tai viraltapanoon) tai vahingonkorvausvastuuseen.