Vuorotteluvapaa edistää työssä olevan jaksamista. Se on yhdenjaksoisesti vähintään 90 ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivän vapaajakso, jolloin työsuhde on ”lepotilassa”. Työntekijä siis vapautuu määräajaksi työtehtäviensä suorittamisesta, ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikainen työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia kyseisen alan kokoaikatyöntekijän työajasta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työssä vähintään kymmenen vuotta. Palvelussuhteen samaan työnantajaan on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa vuorottelusopimuksella.
Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Korvaus on veronalaista tuloa.
Vuosiloman kertymisestä vuorotteluvapaan aikana pitää olla erikseen sovittu, joko työ- tai virkaehtosopimuksessa tai vuorottelusopimuksessa. Muussa tapauksessa vuosilomaa ei kerry vuorotteluvapaan ajalta.
Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata omaan, entiseen työhönsä.
Lisätietoja vuorotteluvapaasta Työ- ja elinkeinotoimiston esitteestä.